VAIHDOIN KORKEAKOULUN SARJAYRITTÄJYYTEEN
KILTTEYS
YHTEISÖLLISYYS
UNELMOIMINEN
REHELLISYYS
loJAALIUS
ROHKEudenjanoiset ihmsiet, KUTEN SÄ, JOTKA OVAT VALMIITA OLEMAAN AVOIMIA JA AITOJA
✨elämä on aivan liian tärkeää otettavaksi liian vakavasti.
✨Meidän elämää ei määritä se, että mitä meille tapahtuu, vaan se, miten me reagoidaan elämälle asenteellamme.
✨"Kiitollinen sydän on magneetti ihmeille."
Vaikuttaja
Mun isoin unelma-ammatti on 12-vuotiaasta lähtien on ollut yrittäjä täällä digitaalisessa työpaikassani. Se on tarkoittanut sitä, että oon sitkeästi raivannut tietä uudelle ammattikunnalle viimeiset yli 20-vuotta ja ottanut paljon riskejä tietämättä 100% varmuudella sitä, että kantavatko ne hedelmää. Se -mahdottomasta mahdolliseksi tekeminen- on vapauden lisäksi hauskinta yrittäjyydessä.
Tämä on se titteli, josta oon kaikista ylpein. Vanhemmuus ei koskaan ole itsestäänselvyys vaikkei olisikaan mitään sairautta taustalla. Mä olin jo nuoresta lähtien saanut kuulla lääkäreiltä, että anoreksia (jota lopulta sairastin yli vuosikymmenen) tarkoittaa mun kohdalla lapsettomuutta. Äidiksi tuleminen 20-vuotiaana tuli siis ihmeellisimpänä lahjana. Kolmen syöpädiagnoosin jälkeen vanhemmuus on myös kipeä asia, sillä lapsettomuus satuttaa sisintämme vuosien yrittämisen jälkeen.
Tiedätkö sanonnat siitä, miten Se Oikea tulee vastaan kun sitä vähiten odotat ja rakkautta ensisilmäyksellä? Jep, mäkin kuvittelin niitä lähinnä sarjojen ja leffojen luomaksi urbaaniksi legendaksi ja tärkeimpänä mä olin äärimmäisen tyytyväinen silloiseen elämääni 25-vuotiaana sinkkuäitinä, jolla oli toimiva yhteishuoltajuus lapsen isän kanssa ja elämä oli hyvää ja kiitollista. Sitten päivämäärä 17. kesäkuuta 2016 muutti loppuelämäni ja löysin Sen Ihmisen jonka kanssa on tuntunut ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien siltä, kuin olisimme palanneet kotiin pitkän matkan jälkeen.
Pitkällä vaikuttaja urallani kaksi kauneimmista lukijoiden mulle annetuista titteleistä on ollut "Roolimalli" ja "Esikuva". Ne ovat titteleitä, joita kannan hymyllä ja ylpeydellä.
Roolimalli, Esikuva
Siitä lähtien, kun yläasteella jaoin ensimmäiset postaukset harkiten koskien niin syömishäiriötäni kuin koulukiusaamista kokemaani väkivaltaa blogien esiäitien, IRC-gallerian ja kansainvälisen LiveJournalin, sivustoilla niin ymmärsin niillä olevan merkitystä. Sain yksityisviestejä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin siitä, miten postaukseni olivat auttaneet muita näkemään, että he eivät ole yksin. Sain myös tekstieni ja avoimuuteni myötä entistä enemmän kiusaamista väkivaltaa osakseni, mutta se ei pidätellyt mua sillä olin juuri löytänyt asian, jota tahdoin "sitten isona" tehdä yrittäjän roolissa. Jokainen meistä on vaikuttaja eli ei ole yhdentekevää, että ketä äänestät, miten kohtelet muita tai se millaisia arvoja edesautat ollessasi hiljaa tai puolustaessasi ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Sillä on myös valtava merkitys, kun jaat omia tunteitasi ja kokemuksiasi sillä tarinallasi on valta toimia toisen kanssaihmisen selviytymisoppaana. Koska kaikki hyvä, mitä laitat maailmaan niin lisää hyviä tekoja. Maailma muuttuu ruohonjuuritasolla, sillä yhteiskuntamme rakenteet muuttuvat asenteilla ja tietoisuuden lisäämisellä. Aktivismilla, hyvän tekemisellä, on merkitystä. Ja se pätee myös meihin yrittäjiin ja meidän tärkeään tehtävään bisnesvaikuttajina -pysyminen neutraalina ei tarkoita sitä, että arvomme ja asenteemme elämää kohtaan eivät saisi näkyä tai kuulua eikä sitä, että pysymme hiljaa kirjaimellisesti elintärkeistä asioista politiikassa. Yhteiskuntamme tarvitsee (yhteisö)verorahojemme lisäksi aktivismia, joka auttaa kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa. Yhdessä me ollaan enemmän. AINA. 💜